Gamerit sen tietävät, puhtaasti pahaa hahmoa on vaikea pelata mikäli sen moraali poikkeaa selvästi omasta. Valinnat tulee tehtyä pelitaktisesti eikä intuitiivisesti kuten normaalimpaa hahmoa luotsatessa. Olen sen huomannut tätäkin kirjoittaessani, roolini näyttäytynee helposti pikemminkin säälittävänä kuin raadollisen realistisena.

Yritän säilyttää linjani ja jatkaa taktikointia, välttää sääliä ja olla korostamatta oman moraalin oikeutta. Se tuntuu olevan somessa päivän sana, onko kukaan edes ihminen enää kun lauma varajeesuksia on kiinnostuneempia omista mielipiteistään kun siitä miten onnistuneet saattavat toisen perustelut olla. Olemmehan me täydellisiä silloin kun voimme valita sen valoisan puolen, oikeat poseeraukset, harkitut ajatukset, kauniin kodin ja yhtenevän yleisön jonka kanssa todeta yhteen ääneen että "kyllä, tottakai käyn joka päivä suihkussa" tai "mun miehellä on ainakin 20cm penis".

Tämä valkoinen puoli vääristää totuuden, mitä tiivimmin me linnoittaudumme koneittemme äärelle ja tapaamme ihmisiä muutenkin harkitussa ja yllätyksettömässä ympäristössä. Kuten olen aloitustekstissäni todennut, roolini oikeassa elämässä on hyvin erilainen kuin bloggaajana tai edes omana itsenäni ja ehkä yksi tarkoitus tämän sivun avaamiseen oli juuri se ahdistus joka kumpuaa yhä virtuaalisemmaksi ja ohuemmaksi käyvässä maailmassa ja kommunikaatio joka perustuu pitkälti taktiseen peliin siitä millainen haluaisin olla tai millaisen mielikuvan haluan toisille antaa. Tämä on minun paha roolini, kurja roolini ja inhimillisen elämän tunkio jossa ei esitellä seinätarroja tai sixpackeja. Ehkä se on jollekin lukijalle mahdollisuus pysähtyä ajattelemaan sitä että muillakin saattaa mennä toisin puolin ihan yhtä "huonosti" ja moni muu kantaa mukanaan myös ns. "vääriä ajatuksia" vaikka julkisivu olisikin puhtoinen ja moraalisesti salonkikelpoinen. Näistä asioista ollaan kuitenkin helposti hiljaa sillä säröön on helppo iskeä uudelleen. Laumaeläin piilottaa usein kipunsa tehokkaasti jotta ei joutuisi saalistajien silmätikuksi, se ei halua olla huonompi kuin muut.

Tämä ei ole moraalista panettelua tai kehoitus toimia toisin. Tämä on pohdintaa ja ripaus itsenalyysia. Kun hakee omia motiivejaan, ymmärtää ylipäätään ehkä syitä muidenkin ihmisten toiminnalle. Ja miksi kukaan ehdoin tahdoin tulisikaan kertomaan ettei viitsi käydä suihkussa päivittäin tai että miehellä on normaalikokoinen penis, ei ole kovin seksikästä eihän? Yksinkertaisemmalle välittyykin nopeasti kuva että kovaäänisin "enemmistö" (vai ulkokultaisin vähemmistö?) luo maailman raamit ja ihanteet jotka ovat jollain tavalla jopa tavallisia, että kun monella muulla on asiat vain pelkästään hyvin niin miksi minulla ei ole aina kivaa? Tämä on hyvä muistaa ja kehittää tietoisesti medianlukutaitoaan. Esimerkiksi bloggaaja ei ole sinua parempi ihan oikeana elävänä ihmisenä, hänellä ei ole enempää tunteja käytössään kuin sinulla. Hänelläkin on varaa valita minkä roolin hän haluaa ottaa ja valokuvat jotka julkaista. Me kaikki teemme tätä jossain määrin, nykyteknologia on vain mahdollistanut sille uudet mittasuhteet.